Toukokuu tuli

_MG_3615-web

Aika se vaan jaksaa mennä eteenpäin, vaikka tässä olisi kaikenlaista. Nyt on siis jo toukokuu, nykyään se tulee maaliskuun jälkeen, tai en minä ainakaan ehtinyt edes huomata koko huhtikuun olemassaoloa tai sitä että lumi yhtäkkiä hävisi. No, mutta toukokuuta seuraa heinäkuu, joten ei tässä vielä mitään hätää ole.

Asioiden hoitaminen on hankalaa, koska kun jotakin on tarkoitus tehdä seuraavana päivänä, huomaa hyvin nopeasti, että se tarkoittaa seuraavaa viikonloppua, koska nyt ei ehdi. Jos ja kun viikonloput on jo sovittu kaikelle muulle, seuraava päivä tarkoittaakin helposti ei nyt, vaan sitä seuraavaa viikonloppua. Ja jos sattumalta asia on sellainen, joka pitää hoitaa virka-aikaan niin pulassa ollaan. Lisäksi asioilla on tapana muodostaa äärimmäisen monimutkaisia relaatioketjuja, tai ehkä oikeammin relaatioteippirullia, sillä pää, josta kaikki lähtisi purkautumaan, puuttuu kokonaan. Vaikka rullaa kääntelisi miten monta kertaa ympäri ja kynnellä etsisi reunaa, sitä ei vain löydy. Jos sellaisen sattuisi joskus löytämään, irtoaa vain pieni riekale ja sauma kuroutuu välittömästi umpeen sileäksi teippipinnaksi.

Yksi relaatioketju on onneksi lähtenyt purkautumaan. Pakettiauto on saatu irroitettua jäästä. Akku oli purkautunut ja jarrut hitsanneet kiinni, mutta kaikki saatiin lopulta kuntoon ja pääsin vihdoinkin hakemaan pönttöuunin kuoria. Nyt kuoret ovat paikoillaan ja näkee hieman miltä lopputulos tulee näyttämään. Kyllähän se vaan sopii tuohon olohuoneen nurkkaan. Ajatuksena on maalata uuni valkoiseksi (tai luonnonvalkoiseksi), luukku onkin jo liesimustalla käsitelty, pellinohjaimet ja ketjut, sekä mahdollisesti tähtiventtiili tulisi ehkä messinkisenä. Tarkoituksena oli myös tehdä eduspelti messingistä, mutta tässä tapahtui pieni moka.

Tilasin kuoret käytännössä yhden puhelinsoiton perusteella, puhelun aikana otin mittoja ja sovittiin detaljeista suullisesti. Puhelun aikana antamani uunin korkeus alkoi hieman epäilyttää, mittasin sen vielä uudestaan ja korjausta tulikin yli 20 cm. Tällä tarkkuustasolla mentiin ja kieltämättä hakumatkan aikana tuli mieleen pieni epäilys, että entä jos kuoret ovatkin täysin vääränlaiset? No, epäilys oli onneksi turha. Peltiseppä oli juuri niin ammattilainen kuin puhelimessa saamani kuvakin ja oli ymmärtänyt kaiken täydellisesti. Kuoret ovat juuri sellaiset mitä pitikin ja juuri oikean kokoiset. Varauksettomat suositukset siis Peltisepänliike Vesa Ilomäelle.

Ainiin se moka. Se menee täysin omaan piikkiin. Unohdin tilata koko eduspellin ja oletin ettei sitä ole tulossa ollenkaan. Peltiseppä oli kuitenkin hoksannut sellaisen siitä huolimatta tehdä. Katsotaan päädymmekö edes messingin värisiin osiin vai maalataanko nekin mustaksi. Eduspelti on helppo vaihtaa vaikka jälkikäteenkin.

_MG_3628-web

Kuvassa näkyy oikeassa reunassa myös yksi ongelmakohta. En muista olenko siitä aiemmin edes kirjoittanut. Keittiön ja olohuoneen välissä oli ns. tarjoiluluukku. Se yhdistyi vanhaan keittiöntasoon ja oli ihan paikallaan. Se toi valoa keittiön työskentelytilaan. Valoa ja avaruutta se lisää nytkin keittiöön, sillä olohuoneen ikkunat ovat etelään/lounaaseen. Aluksi ajatus oli säilyttää aukko juurikin tuosta syystä. Sitten se alkoi tuntua liian vieraalta talon henkeen ja alkuperäiseen huonejakoon nähden. Nostin kokeeksi lastulevyn aukon eteen, jotta näkisimme minkälainen vaikutus aukon poistamisella olisi (joku ehkä ihmettelikin, miksi hedelmäkori roikkuu juuri tuossa).

Muutos tuntuu paljon suuremmalta mitä olin odottanut. Aukko olisi mukava säilyttää valon ja avaruuden vuoksi, mutta umpeen laittaminen ja pelkän oviaukon jättäminen olisi paljon luontevampi ratkaisu. Lisäksi aukon jättäminen tuo vielä omat ongelmansa siitä, miten aukko toteutetaan. Se olisi mahdollista avata lattiaan saakka, jolloin olohuone ja keittiö yhdistyisi lähes kokonaan. Tai sitten rakentaa siihen jonkinlainen pieni hyllykkö viherkasveille, polttopuille tms. Mikään muu kuin levyttäminen ei kuitenkaan tunnu taloon ja sen historiaan sopivalta ratkaisulta. Perinteinen huonejärjestys on yksi niistä asioista, joista pidän vanhoissa taloissa. Tämä asia painaa vaakakupissa ehkä kuitenkin enemmän. Aukkoon ja sen tuomaan valoisuuteen on ehtinyt tottua, mutta nyt siitä on osattava päästää irti.

Jossakin vaiheessa oli tarkoitus öljytä lattia. En enää muista miksei sitä tehty heti. Se ei käsittääkseni estä lattian maalaamista öljymaalilla myöhemmin ja jos joskus lattia maalataan, haluaisin joka tapauksessa käyttää siihen perinteistä öljymaalia. Haluan kuitenkin säilyttää ehdottomasti option lattian maalaamiseen, sillä vaikka puunvärinen lattia onkin ihan mukava ja pidän siitä, on maalattu puulattia silti ”perinteisempi” tämän aikakauden taloille. Toki ennen maalaamisen yleistymistä puulattiat ovat olleet puun värisiä. Palaan tuohon lattian öljyämiseen myöhemmin.

Käynnissä olevia projekteja on muitakin. Aloitin jossakin vaiheessa pienen rinnakkaisremontin kellarissa. Talon keskellä oleva ns. perunakellari on ollut varastona, tarkoituksena on vähän siistiä sitä, jotta se olisi käyttökelpoisempi. Lattialle puuritilämatto, betoniseinien maalaus kalkkimaalilla, hieman pöytätasoa ja uusia hyllyjä. Tästäkin lisää myöhemmin.