Lisää uuniasiaa

Vihdoinkin sain kameran tyhjennettyä, joten tässä pari kuvaa lisää uunin luukkujen kunnostuksesta yms.

Luukut ovat melkoinen keräilyerä. Niitä on tullut monesta eri paikasta ja monelta eri aikakaudelta. Käytettynä hankkiminen on paljon mielenkiintoisempaa kuin uusien ostaminen. Näihinkin liittyy jo monia tarinoita, niillä on oma historiansa ja nyt ne liittyvät osaksi meidän ja tämän talon historiaa. Kuka tietää missä nämä ovat taas sadan vuoden päästä?

Liesimustaaminen on hauskaa puuhaa. Uskomatonta miten hyvin aine imeytyy valurautaan ja kuinka nopeasti siistiä pintaa syntyy. Hammasharja on muuten kätevä tuollaisiin reunoihin ja kohokuvioihin, mitä leivinuunin luukussakin on. Luukut alkavat olla valmiita muurattavaksi. Pönttöuunin kuoret ovat myös valmiina ja odottavat noutamista. Toimenpidelupa on sanotaanko nyt vaikka että vireillä. Tarkoituksena on että parin viikon sisällä pääsisi muurari aloittamaan työt.

_MG_3589-web_MG_3592-web

Purin eräänä päivänä uunin paikalta vanhat laatat pois ja muun ylimääräisen. Laattojen laastin alta löytyi taas upeita värejä. Tuota punaruskeaa voisikin käyttää jossakin. Sopii hienosti keltaisen kanssa yhteen.

Laattojen piikkaamisesta olen kuullut pelkästään kauhutarinoita ja vähän pelolla olen odottanut tätä hommaa. Mutta mitä vielä. Rappauslaasti oli sen verran haperoa laattojen alla, että laatat tippuivat helposti sorkkaraudalla alas. Sen sijaan viereisellä seinällä kipsilevy oli liimattu kiinni seinään koko pinta-alaltaan. Tuo se vasta olikin tiukassa kiinni. Yksi isompi palanen oli irronnut taustastaan, muuten tuo on käytännössä pitänyt murentaa irti. Kuvasta näkee, ettei tuo ihan siistiä hommaa ollutkaan.

Olen tainnut ennenkin puhua siitä, että purkamisessa on tullut vastaan yhtä sun toista. Liimaa, miljoonia erilaisia ruuveja, piiloruveja, liimaa sekä ruuveja. Luulin, ettei mikään voisi enää yllättää. Olin väärässä.

_MG_3597-web_MG_3604-web

Muuttoa ja remontin alkua

Muutto saatiin hoidettua. Pakettiautolla kuskattiin tavaraa ainakin 6 lastia. Suurin osa tavaroista on edelleen pahvilaatikoissa, pusseissa ja ties missä. Osa tavaroista on löytänyt jopa paikoilleenkin. Sänkyä ei edelleenkään ole. Mutta, olemme kuitenkin uudessa kodissa. Piha ja koko kortteli on erittäin viehättävä, se oli yksi suurimmista syistä koko asunnonvalinnassa. Ja jos pihasta voi sanoa, että se on tähän aikaan vuodesta viihtyisä, niin sen täytyy todella olla sitä! Itse asuntokin tuntuu mukavalta. Kun ensimmäisen kerran sytytimme tulen pönttöuuniin, tunne oli lähes epätodellinen. Elävä tuli, puiden ritinä ja uunin säteilemä lämpö on jotain sellaista mitä jollain primitiivisellä tasolla tuntuu kaipaavan. Myös tulen katsominen on lumoavaa.

Alkuperäinen ajatus oli asettua taloon hiljalleen ja alkaa sitten suunnittelemaan remonttitarpeita. Yksi asia, mitä molemmat olemme haaveilleet ja haluamme ehdottomasti taloon, on lankkulattia. Asunnossa oli tällä hetkellä koivuparkettia jäljittelevä muovimatto. Emme millään malttaneet olla kurkkaamatta maton alle, sillä alkuperäisen lautalattian kunto ja olemassaolo oli pelkkien kuulopuheiden varassa.

Tämänhetkinen muovimatto uudehkon näköinen, ajoittaisin sen 2000-luvun alkupuolelle, sitä ei ole liimattu tai kiinnitetty millään, joten se lähti helposti rullaamalla pois. Alta löytyi marjapuuron värinen stragula-matto, todennäköisesti sodan ajoilta. Pahvipohjainen pula-ajan korvikelinoleum oli kuivaa ja sekin lähti irti helposti isoina paloina. Stragula-maton alla oli ohut lastulevy, joka oli naulattu kiinni. Lastulevyn jälkeen löytyi vielä tummanruskea painokuvioinen linoleum, joka voisi hyvin olla 30-lukua. Linoleumimaton alla oli vielä harmaa pahvi, jonka alta löytyi kuin löytyikin hyväkuntoinen lakattu ponttilautalattia! Pahvi on kuitenkin melko tiukasti kiinni lattiassa, joten rapsutushommia riittää tästä eteenpäin.

Tuntuu harmilliselta hävittää ajallisia kerrostumia ja osaa talon historiasta. Tämä asia kuitenkin ratkaistiin näin. Syynä on mm. se, että haluan tarkistaa välipohjan eristeiden kunnon ja varmistua rakenteen toimivuudesta lähinnä myöhemmin rakennetun alapuolisen saunan/pesuhuoneen kohdalta. Lisäksi tiivistää lattiarakenne niin, ettei epäpuhdasta ilmaa kulkeudu kellarista lattian läpi. Tarkoituksena on siis varovasti ottaa lankut irti, tutkia eristetilaa, täyttää painuneita kohtia, korjata mahdolliset lahovauriot ja poistaa kostuneet eristeet, laittaa ilmansulkupaperi ja vanhat lankut takaisin, kevyt hionta ja maalaus öljymaalilla. Se ei ole aivan uskollinen talon historialle, sillä asunnot ovat alunperin olleet virkamiesten asuntoja, joten voi olla mahdollista, että tuo kuvioitu linoleumimatto on jopa sitä alkuperäisintä asua, tosin jonkun aikaa puulattiakin on ollut käytössä, koska uunineduspellin jälki näkyy selvästi lattiassa.

Sama homma on tarkoitus tehdä myöhemmin muissakin alakerran huoneissa. Tosin edellisen omistajan mukaan toisen huoneen ja vessan lattia on vaihdettu kokonaan. Katsotaan mitä sieltä löytyy ja mihin ratkaisuun päädymme.

_mg_2267-webAjallisia kerrostumia.

_mg_2269-webPahvin rapsuttaminen irti lankuista on hidasta puuhaa.

_mg_2276-webToisen päivän jälkeen lattiasta n. 1/5 saatu paljaaksi.